maanantai 19. marraskuuta 2012

Roosendaalin ruhtinaat osa IV: Tavanomainen toinen viikko

Toisen viikon ensimmäinen päivä alkoi edeltäjäänsä paremmin. Hyvin levänneenä oli huomattavasti helpompaa asennoitua tulevan viikon haasteita varten.
Lukuisista aamuistamme ja Chaacin kirvesheilautuksista (sateesta) huolimatta, onnistuimme ylläpitämään hymyämme niin kotona että työpaikalla. Hymy tosin tuntui hyytyvän aina astuttuamme Roosendaalin ruuhkaiseen liikenteeseen, eikä autoilijoiden epäluotettavuus antanut syytä nauruun. Ajovalojen käyttö on nähtävästi vapaaehtoista eikä kovin moni välitä vilkustakaan. Suomessa autokoulun käyneinnä tämä aiheutti meissä lievää pahennusta, mutta hyväksyimme maan joustavammat liikennesäännöt.

raivostuttaa

Työpaikalla oli tarjolla astetta suurempi nakki, jonka suorittamiseen menikin koko viikko. Koulurakennuksen ensimmäiseltä kerrokselta löytyi vanha luokkatila, johon oli oletetusti monien vuosien varrelta kertynyt erilaisia näyttöjä ja muita satunnaisia laitteita. Organisoimme kyseiset härpäkkeet järjestykseen, jotta ne voitaisiin myöhemmin antaa ihmisille käyttöön. Löysimme onneksemme myös paremmat vuotensa nähneen radion, joka kyseenalaisen käsittelyn jälkeen toimi varsin mainiosti. Päräytimme käyntiin paikallisen rock kanavan, ja tehtävänanto eteni leppoisin tunnelmin lukuisten kasaribändien soidessa taustalla.

Viikolle osui myös haastattelu, jossa meiltä kysyttiin kokemuksiamme vaihtoon liittyen ja kuinka olemme viihtyneet paikallisessa koulussa. Yrittäen antaa mahdollisimman positiivisen kuvan sekä itsestämme että suomesta päätimme pinnistää aivojemme suorituskyvyn äärimmilleen ja antaa niin nasevia vastauksia kuin mahdollista.

Julkkikset

Viikonloppu sujui rennoissa tunnelmissa sillä kävimme käppäilemässä ympäri Roosendaalia ja onnistuimme bongaamaan muun muassa pikkuruisen tuulimyllyn, jonka edessä ollessamme otimme toisistamme kuvat yrittäen esittää mahdollisimman iloisia ja innostuneita turisteja. Hairahduimme myös menemään asuntomme lähellä sijaitsevaan pubiin, joka osoittautuikin astetta pelottavammaksi paikaksi, hämärien partaveikkojensa ja  mafiamaisen tunnelman ansiosta. Emme kuitenkaan kehdanneet kääntyä takaisin astuttuamme sisälle, joten joimme oluet hermostuneina ja tietäen että tämäkään ilta ei pääty ilman haaleita jarruraitoja
alushousuissamme.

Roosendaalin tuulimylly  






1 kommentti:

  1. Heippa pojat!
    Hienosti edustatte "paikallislehdessä", hyvä :)
    Laitan tänään sähköpostia Erik Janssensille koskien arviointeja.
    Hyvää Loppuaikaa!
    T. Ope koto-Suomesta

    VastaaPoista