lauantai 24. marraskuuta 2012

Roosendaalin ruhtinaat osa VII: Vaivaton viides viikko

Viidennen viikon alku piristi kummasti kun oivalsimme vaihdon olevan jo puolessavälissä.  Aika on sujahtanut ohitsemme nopeasti ja tieto siitä että on selvinnyt näinkin pitkään hengissä tuntui kannustavalta. Vaikkakin tällä viikolla jouduimme siirtämään kelloja tunnin taaksepäin, ja joutuisimme viettämään täällä ylimääräisen tunnin, niin emme vaipuneet epätoivoon.
Emme enään odottaneet paljoa tulevalta viikolta koska arki tuntui sujuvan hyvin rutiininomaisesti, kuitenkin joitakin mainittavia asioita tapahtui.

Työmme kannalta viikko oli erittäin miellyttävä sillä koulussamme oli muutamana päivänä erittäin vähän oppilaita, siitä syystä että opettajilla oli oma koulutuspäivä, joten oppitunteja ei pidetty laisinkaan. Tehtäviimme kuului muun muassa valmistella luokkatila koetta varten vaihtamalle sinne useita uusia tietokoneita sekä lisäämällä uusia näyttöjä. Organisoimme myös eräässä varastossa sijaitsevat tietokone osat omiin ryhmiinsä, sekä kiinnitimme niihin tekemämme tunnistetarrat. Saimme myös tutkittavaksemme kannettavan tietokoneen, joka kaatuili satunnaisesti niin kuin vanhukset peilijäällä.

Nautimme rauhallisesta ilmapiiristä kertoen toisillemme mielenkiintoisia tarinoita omasta elämästämme, mitkä osoittautuivatkin ei niin mielenkiintoisiksi, joten rupesimme hieman masentuneina mietiskelemään olemmeko saavuttaneetkaan elämässämme oikeastaan yhtään mitään. Hetken pähkäiltyämme rupesivat Jonathanin kasvot loistamaan, sillä hän oli muistanut saaneensa erinoimaiset arvosanat ala-asteen aerobiciin painottuneista liikuntatunneista. Käsiimme osui myös koulun oma lehti, johon oli kirjoitettu teksti Suomesta tulleiden vaihto-oppilaiden tuntemuksita, kasvomme leijalilivat tekstin yllä jälleen kerran, joten totesimmekin yhteen ääneen: "on tässä jotain tullut tehtyä oikeinkin!" .

Täällä ollessamme olemme syöneet niin perinteistä pikaruokaa kuin myös paikallista frikandelia, molempia  löytyy hyvin lähellä kouluamme sijaitsevista ruokapaikoista. Varsinkin leipä jonka sisällä oli frikandelia hiveli makuaistejamme, sillä päätimme kokeilla tulista sambal-kastiketta lisukkeena. Myös pikaruokalan ranskalaiset ovat maistuneet todella herkullisilta.

#1 pikaruokala EU
Viikonloppu sujui Belgian puolella sijainnutta tuulimyllyä tutkiskellessa. Sen yhteydessä oli myös leipomo, joka valmisti tuoreita leipiä massiivisessa kiviuunissa, ja myi useita eri lihatuotteita.

Paschkaa paketissa, tai ei paketissa, mutta Paschkaa silti.
Ostimme myös Belgialaista suklaata sillä sitä oli myynnissä. Mainittakoon myös monimutkaisen näköiset höyrykoneet jotka toivat tarvittaessa lisää energiaa tuulen ollessa liian heikko. Päästyämme sisälle tuulimyllyyn alkoivat jalkamme hieman tutista sillä portaat olivat todella jyrkät ja tukea sai otettua vain katosta roikkuneesta köydestä, olo oli kuin Tarzanilla konsanaan.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti